Teacher training in Scarborough 7. -12.10.2018

“Activating and updating my English and understanding of the British culture and everyday life as well as learning about the methodology of teaching English, with a special focus on technology in teaching”

20181011_210654

Nämä olivat tavoitteeni, kun läksin viikoksi Scarboroughiin Pohjois-Yorkshireen Anglolangin järjestämälle englannin opettajien täydennyskurssille. Palattuani kotiin voin sanoa, että nämä tavoitteet toteutuivat heittämällä.

Kurssi jakautui kahteen osaa: aamupäivisin aiheena oli “language development”, jolloin aktivoimme ja päivitimme kielitaitoamme erilaisten keskustelu- ja sanastonlaajennusharjoitusten avulla. Itse keskustelemisen lisäksi oli antoisaa kokeilla erityppisiä harjoituksia. Kurssillamme oli vain 7 opiskelijaa, mikä oli omasta näkökulmastani hienoa: pieni ryhmä mahdollisti sen, että jokainen sai tilaa ja mahdollisuuksia osallistua.

unnamed (1)
Lithuania, Finland, Spain, Italy and Germany represented

Iltapäivisin ohjelmassa oli teknologian käyttöä opetuksessa. Opettajamme Dan oli paitsi huikea opettaja, myös todella taitava opetusteknologian käyttäjä. Lähdimme liikkeelle flipped classroomista ja eri tavoista toteuttaa sitä. Harjoittelimme mm erilaisia tapoja tehdä omia videoita (esim screencastomatic ) ja podcasteja (myös opiskelijoiden tehtävätyyppinä! Esim souncloud). Googlen työkaluja kävimme myös läpi: Google Keep oli minulle uusi tuttavuus, joka läksi heti käyttöön. Myös Google Sitesin helppokäyttöisyys oman verkkosivun tekemisessä vaikutti kiiinnostavalta. Tutuista Padletista ja Quizletistä opin myös uutta – molemmat kehittyvät koko ajan. Itseäni ilahduttivat myös erilaiset pelit ja pollit: Factilea aion ryhtyä käyttämään vaihtoehtona Kahootille., samoin Straw Poll vaikutti näppärältä  Hiljattain lakkautetun TodaysMeetin tilalle Dan suositteli YoTeachia. Sivuston tarjoaman pitkän linkin (jota ei voi kustomoida) voi näppärästi lyhentää ilmaisen bit.do:n avulla; tämän etuina bit.lyyn verrattuna ovat sen tarjoamat tilastot: sieltä näkee suoraan, kuinka moni eri käyttäjä on avannut kyseisen linkin, kuinka monta kertaa linkki on katsottu jne. Lisäksi linkin saa suoraan QR-koodina.

Blogi, jonka seuraamista Dan lämpmästi suositteli, oli Technology for teachers: täältä voi näppärästi bongata opetusteknologian uutuudet / lakkautuvat sivustot / uusimmat trendit /… Jos ei halua lukea jokaista kirjoitusta, kannattaa ryhtyä seuraamaan blogista tagia “the Week in Review” (julkaistaan aina lauantaisin summaamaan sen viikon luetuimmat jutut).

Opiskelijoille kokosin muutamia heille sopivia palveluita tänne Padletille https://otavanopisto1.padlet.org/nettitiimi/appsforstudying . Noista jäin miettimään myös Quietuben mahdollisuuksia sisällöntuotannossamme, koska tuo palvelu “seuraa” linkissä mukana: Quietuben kautta katsotun videon linkin voi upottaa toiselle sivulle, ja tuo ominaisuus säilyy mukana.

Antoisan kurssin lisäksi oli hienoa päästä tutustumaan Scarboroughiin ja sen lähiympäristöön lokakuisessa auringonpaisteessa. Kaupunki oli kaunis, merenranta vielä kauniimpi, ihmiset ystävällisiä ja fish&chipsejä sai herneillä tai ilman.  Mitäpäs muuta yksi kieltenopettaja tarvitsee ollakseen onnellinen?

20181009_16374820181009_17242520181010_160801

20181010_193111

Kind regards,

Miia
erasmus

Mainokset

Kokonaisvaltainen dialogi (Cambridge vol 3)

Istun jo kotona työpöydän ääressä. Ajattelin vielä summata joitakin ajatuksia Erasmus-matkasta tänne yhteiseen reissuvihkoon. Matka avasi minulle dialogisuuteen uusia ulottuvuuksia. Dialogi on muutakin kuin vain puhetta ja yhteistä järjen käyttöä. Järki on filosofian open työkalu ja korostuu ehkä arjessa liikaakin! Matka opetti, että dialogi on paljon kokonaisvaltaisempaa. Alla esimerkkejä erilaisista dialogiharjoituksista, joita teimme viikon aikana.

Sokraattinen dialogi: Are there good limits?
Sokraattisessa dialogissa korostuvat järjen käyttö ja kriittisen ajattelun työkalut. Tärkeässä osassa on myös kokemuksellisuus. Aloitimme pohtimalla esimerkkejä hyvistä rajoista/rajoituksista tai rajoista, joita ei vielä ole, mutta joita tulisi olla. Löytämiämme esimerkkejä olivat mm. nopeusrajoitus, työajalle asetetut rajat, ihmisoikeuksien määrittelemät rajat kuten elämän kunnioittaminen, kuolevaisuus, kultainen sääntö. Vastaus kysymykseen oli siis saatu: Kyllä, hyviä rajoja on olemassa! Emme kuitenkaan tyytyneet tähän vaan jatkoimme etsimällä perusteita sille, mistä tiedämme jonkin rajan/rajoituksen olevan hyvä. Mitkä ovat kriteerit hyvälle rajoitukselle? Alustavia kriteerejä löytyi useita. Muotoilimme mm. että hyvä rajoitus ottaa huomioon ihmisten perustarpeet (suoja, ruoka, juoma, lämpö, rakkaus, terveys), kunnioittaa ihmisten välisiä eroavaisuuksia, huomioi myös ympäristön ja muut eliöt sekä kannustaa pohtimaan ja perustelemaan, miksi kyseinen rajoitus on olennainen ja tärkeä. Mitään lopullista kriteerien listaa emme luoneet, mutta huomasimme kaikkien kriteerien tähtäävän kohti samaa päämäärää, jonka alustavasti muotoilimme ”hyväksi elämäksi” tai ”harmoniaksi”. Keskustelu lähestyi ihmisenä olemisen perustavia ehtoja ja mahdollisuuksia. Huikeaa! Dialogille ominaiseen tapaan, prosessi oli yhdessä ajattelua. Täydensimme toistemme näkökulmia, etsimme yhdessä perusteluja, määrittelimme merkityksiä. Uskallan väittää, että kukin meistä oivalsi keskustelun aikana jotakin uutta ja avarsi omaa rajallista ajatteluaan.

Dialogi voi olla myös sanatonta tai dialogiin astumista voi auttaa taiteen tai visuaalisten elementtien kautta.

Työpaja: Sanallisen dialogin rajoitukset ja assosiaatioiden mahdollisuudet
Tässä dialogissa teimme kaksi harjoitusta, joiden avulla tutkimme erilaisia tapoja luoda yhteys ja luottamuksellinen vuorovaikutus osallistujien välille. Työpaja alkoi hiljaisuudella. ”Be silent!”. Vetäjä ohjasi meidät kyltin avulla hiljaisuuteen ja levittämään pöydälle pinkat erilaisia kuvakortteja. Ilman erillistä ohjeistusta levitimme kuvat kaikkien näkyville ja kukin valitsi spontaanisti itselleen mieleisen kortin. Tämän jälkeen hiljaisuus päättyi ja vetäjä pyysi meitä kertomaan, miksi olimme valinneet juuri tietyn kortin. Jaoimme ajatuksiamme toisillemme. Syyt olivat poikkeuksetta hyvin henkilökohtaisia. Kortit kertoivat valitsijalle jotakin heidän omasta elämästään: labyrintti elämän moninaisuudesta, pilvet unelmista, vankila rajallisista mahdollisuuksista, lohikäärme rohkeudesta kohdata pelkonsa jne. Seuraavaksi vetäjä pyysi meidät esittelemään itsemme perinteiseen tapaan: nimi, asuinpaikka, ammatti. Teimme esittelykierroksen hieman vaivautuneina. Seurasi kysymys: Millaisia tuntemuksia nämä erilaiset esittelyt herättivät? Millaisen suhteen toisiin osallistujiin ne herättivät? Kummasta olisi parempi jatkaa dialogiin ja miksi? Koimme kaikki kuvakorteista seuranneen esittelyn luoneen välillemme luottamusta ja aitoa kiinnostusta ja siten rohkaisseen paremmin dialogiin.

Toisena harjoituksena teimme liikeharjoituksen. Siinä seisoimme parin kanssa vastatusten ja koskimme vain yhdellä sormella parin sormen päätä. Ensin toinen pareista johti liikettä, sitten toinen. Tämän jälkeen etsimme liikettä, joka nousisi meistä spontaanisti, ilman suunnittelua tai pyrkimyksiä. Kokemus oli erittäin mielenkiintoinen: tutkimme vuoroin toistemme liikkeen rajoja, vuoroin avustimme toista pysymään liikkeen mukana. Lopuksi liikkeestä syntyi kuin tanssi, joka rentoutti ja irrotti ajattelusta. Tämä oli kehojen välistä dialogia ja loi luottamuksellisen suhteen toiseen. Kaikille harjoitus ei ollut yhtä mieluinen kuin minulle ja parilleni. Jotkut kokivat sen teennäisenä ja vaivaannuttavana. Dialogia ei syntynyt.

Olisi mukava päästä jakamaan näitä harjoituksia ja uusia oppeja myös teidän muiden opistolaisten kanssa. Jos saa hiukan mainostaa, niin olen pitämässä dialogiviikonlopun Otavan Opistolla syksyllä ja matkan innoittama aion soveltaa oppimaani siellä. Sinne vain mukaan jos innostuit harjoituksista!

Kiitokset Otavan Opistolle tästä matkasta! Tyytyväisenä ja hieman reissusta vielä väsyneenä päätän raporttini tähän. Antoisia matkoja myös teille muille!

– Anu, filosofian ope

eramusbanneri

Cambridgen kuulumisia vol 2

Viikko dialogien parissa on kulunut nopeasti! Aikaa reissuvihkon kirjoittamiseen löytyi vasta nyt kun kurssi on lopuillaan. On ollut työpajoja, ryhmäkeskusteluita ja pidempiä dialogeja – ja tutustumista vilkkaaseen yliopistokaupunkiin.

 

Sana ”dialogi” juontaa juurensa kreikan kieleen ja tulee sanoista ”dia” (läpi, kautta) ja ”logos” (puhe, järki). Dialogin voisi siis kääntää tarkoittavan puhetta tai keskustelua, jossa keskeisessä osassa on järjen käyttö. Erilaisia dialogimuotoja on monia, mutta niitä yhdistävänä tekijänä voisi nimetä pyrkimyksen luoda  osallistujien välille vuoropuhelua, jossa tärkeää on pyrkimys ymmärtämään toisia, avata aiheeseen erilaisia näkökulmia ja etsiä yhdessä asioiden merkityksiä. Dialogi eroaa mm. väittelystä (tai usein myös arkikeskustelusta) siinä, ettei tärkeintä ole oman mielipiteen ilmaisu vaan vastavuoroinen ajatusten vaihto, jossa tärkeässä osassa on toisen kuunteleminen. Tosin dialogin määritelmästä ei olla läheskään yksimielisiä ja tämänkin viikon aikana aiheesta on keskusteltu vilkkaasti!

Yksi kiinnostava esille noussut näkökulma on, että dialogiin edetään askel askeleelta. Avoin ja kuunteleva dialogi voi olla vaikeaa, joten sitä voi harjoitella keskittymällä yksi kerrallaan hyvään dialogiin tarvittaviin taitoihin ja varmistamalla myös muutoin, että edellytykset hyvään dialogiin ovat olemassa. Hyvää dialogia edistäviä taitoja ovat esimerkiksi kuunteleminen, aito kiinnostus toisten mielipiteistä, pyrkimys ymmärtää toisia, kysymysten esittäminen, esimerkkien kertominen, selkeä väitteiden ilmaiseminen ja väitteiden perusteleminen. Muita edellytyksiä ovat esimerkiksi, että dialogille on riittävästi aikaa ja rauhaa. Onkin olennaista pohtia, miten näitä hyvän dialogin osatekijöitä voi harjoitella.

Verkko-opinnoissa haasteena on, että opiskelijat suorittavat kursseja eri tahtiin, jolloin esimerkiksi keskustelu kurssin aiheista toisten opiskelijoiden kanssa on hankalaa. Opetussuunnitelma kuitenkin kuvailee, että filosofiassa ongelmia käsitellään keskustellen. Näkisin dialogin, juuri järkiperäisenä keskusteluna, sopivan hyvin edistämään filosofialle nimettyjä tavoitteita. Miten siis edistää dialogia filosofian verkkokursseilla? Yksi vastaus voisi olla, että verkko-opinnoissa painottuu erilaisten dialogitaitojen itsenäinen harjoittelu. Kurssilla siis harjoitellaan esimerkiksi ymmärtämistä nimeämällä teksteistä olennaisia asiasisältöjä ja näitä sisältöjä tulkitsemalla. Toki olisi hienoa ja kehittämisen arvoista saada vaikkapa ryhmäkursseille yhteisiä verkkotapaamisia, joissa olisi tilaisuus toisten opiskelijoiden kohtaamiselle ja varsinaiselle dialogille.

Tässä joitakin ajatuksia tällä kertaa. Kirjoittelen vielä reissun päätteeksi lisää kuulumisia huomenna.

Niin.. ja toki viikossa on ollut huviakin – kummituskierros! Tutustuimme eilen illalla mm. riivatun kirjakaupan kummitukseen, hautausmaata hoitavaan sinipukuiseen leidiin ja paikallisen pyövelin asuinsijaan :)

 

– Anu, filosofian ope

eramusbanneri

Dialogitaitoja oppimassa (Cambridge vol 1)

Terveisiä historiallisesta Cambridgestä! Erasmus-matkani ensimmäinen päivä on takana ja päivittelen ensikokemuksia tänne reissuvihkoon St Cathrine’s Collegen hotellihuoneessa. Osallistun viiden päivän (6.-10.8.2018) dialogikoulutukseen Sixth Colloquium on Dialogical Practice and Dialogical Philosophising, jonka teemana on Limits – Borders – Boundaries. Limits of Dialogue? Osallistujia on noin 30, kymmenestä eri maasta. Heti ensimmäisenä havaintona voisi todeta, että eri kulttuuritaustat eivät ainakaan olleet tänään dialogin esteenä!

Dialogi käynnistyi vilkkaana. Pohdimme pienryhmissä, millaisia mahdollisia esteitä tai rajoituksia dialogille voisi olla. Ovatko nämä esteet jotenkin ylitettävissä? Onko olemassa sellaisia esteitä, joita ei voi ylittää ja joiden kanssa on vain pärjättävä? Näihin teemoihin saimme pieniä maistiaisia ja viikon aikana on tarkoitus syventää ymmärrystä ja löytää ehkä joitakin vastauksiakin.

Minulla keskeisenä kysymyksenä on tunnistaa ja eritellä erilaisia dialogitaitoja ja pohtia, kuinka niiden kehittymistä voi tukea verkko-opiskelussa. Millaisia esteitä verkko-opiskelu luo dialogille? Onko aito dialogi mahdollista verkko-opinnoissa, joita kukin opiskelija suorittaa omaan tahtiinsa omalta koneeltaan? Miten opiskelijat saisi kohtaamaan toisensa ja käymään dialogia?

Näistä teemoista lisää tulossa.. Stay tuned.

– Anu, filosofian ope

eramusbanneri

Ekaa kertaa Islannissa 7.-12.5.2017

Erasmus-reissuni suuntautui Islantiin Eekhout Academyn Meta Learning and Thinking Skills -kurssille. Jostain syystä meistä useampi on tehnyt Erasmus-reissun juuri Islantiin. Onhan se tutustumisen arvoinen saari !

Ensivaikutelmat Islannista

Kurssimme alkoi sunnuntai-iltapäivänä, mutta saavuin Islantiin jo edellisenä iltana koko päivän matkustamisen jälkeen. Aamu oli alkanut erittäin aikaisin, koska Pohjanmaan radan kunnostustöiden vuoksi lauantain junavuorot Oulusta Kokkolaan korvattiin busseilla.

Ensimmäinen ajatukseni Keflavikiin laskeutumisen jälkeen oli, eihän täällä ole puita! Jotain on kenties unohtunut edellisten maantiedon tuntien jälkeen. Kurssi pidettiin pääkaupungissa Reykjavikissa hotelli Cabinissa, jossa myös majoituimme. Hotelli sijaitsi aivan meren rannassa parin kilometrin päässä ydinkeskustasta. Majoittumisen jälkeen oli hieman aikaa kaupungilla kävelyyn ja paikkoihin tutustumiseen. Kävelymatka hotellilta pääkadulle Laugavegurille on vain pari sataa metriä. Sinä iltana kaupunki vaikutti todella hiljaiselta. Lämpömittari näytti samoja lukemia kuin kotoa lähtiessä, mutta huomasin, että kevät on hiukan pidemmällä kuin omalla paikkakunnallani. Ensimmäiset kukat olivat juuri avautuneet ja (ihmisten istuttamat) puut olivat isolla hiirenkorvalla.

Kurssista

Tämän kurssin järjestäjänä oli koulutuspalveluita tuottava alankomaalainen toimija. Kurssin opettajina toimivat Peter van de Moortel Alankomaista ja Shirley Pulis Xerxen Maltalta. Pääosa kurssilaisista oli alankomaalaisia, heidän lisäkseen oli osanottajia Belgiasta, Ranskasta, Saksasta ja Suomesta. Olin kurssin ainoa suomalainen. Kurssin alettua huomattiin, että minulla oli lyhin matka Reykjavikiin, sehän sijaitsee lähes samalla leveyspiirillä kuin kotipaikkakuntani

Kurssin opetus järjestettiin hotelli Cabinin kokoustiloissa. Tilat olivat mainiot koulutuksen järjestämiseen: ruokailut järjestyivät kätevästi ja nopeasti kurssin lomassa ja väliajoilla saattoi kipaista omassa huoneessaan. Tilat sijaitsivat hotellin ylimmässä kerroksessa, suurista ikkunoista saattoi ihailla kaunista maisemaa Atlantille tai keskikaupungille päin.

Kurssin teemat

Kurssin sisällöt oli jaettu viiteen teemaan:

  1. Perusteet, jossa mietittiin erilaisia ajattelun taitoihin liittyviä teoreettisia malleja
  2. Oppimisen itsesäätely ja ajattelu eli kuinka tulla hyväksi opiskelijaksi?
  3. Luovuus ja oppiminen
  4. Aivot ja oppiminen eli oppimisen biologisia perusteita
  5. Tulevaisuuden ajattelutaidot eli kuinka päästä korkeammalle levelille ajattelussaan?

Aihe on minulle tuttu ja tärkeä jo opiskeluajoilta. Kurssilla aiheita käsiteltiin sekä luentojen että harjoitusten muodossa perusteista alkaen. Suomalaiseen luentotapaan tottuneena ihastuin tämän kurssin työtapoihin. Pienen alustuksen jälkeen porukka jaettiin usein ryhmiin keskustelemaan. Yksi ensimmäisiä harjoituksia oli selittää ajattelun taitoja esimerkiksi sarjakuvista tehtyjen korttien avulla toisille. Oppimisen itsesäätelyyn ja luovuuteen liittyvien teorioiden lisäksi kurssilla esiteltiin muutamia käytännön työkaluja opetuksen tueksi. Mielenkiintoisia työkaluja olivat esimerkiksi

 

  1. Luovuuden lämmittelyharjoitus APC (Alternatives Possibilities Choices). Piirretään taululle jokin  kuva. Osanottajilta kysytäään, mitä kuva esittää. Kaikki vastaukset ovat oikeita.
  2. Starbursting-miellekartta piirretään tähden muotoon:

 

  1. Päätöksentekomatriisi

Päätöksentekotilanteessa mietitään, mitkä asiat ovat päätöksenteon kannalta tärkeitä. Esimerkiksi asunnon hankinnassa tärkeitä asioita voisivat olla asunnon hinta, koko, sijainti, työmäärä      jne. Verrataan aluksi eri vaihtoehtoja näiden tekijöiden valossa, ja annetaan kullekin vaihtoehdolle pisteet 0-3 (0=huono, 3= erittäin hyvä) Kun vertailu on tehty, mietitään, mitä tekijöitä päätöksenteossa halutaan vielä painottaa. Luodaan painokertoimet 1-5 (1= ei tärkeä, 5=erittäin tärkeä) ja lasketaan painotetut tulokset.

Koulu Islannissa

Islannissa koulu aloitetaan jo 6-vuotiaana ja sitä edeltää usein esikoulu, jota käydään 2-6-vuotiaana. Lasten koulupäivän pituus vaihtelee 25 tunnista 37 tuntiin iän mukaan. Alaluokkalaisilla on mahdollisuus jäädä iltapäiväkerhoon koulutuntien jälkeen.  Luokat ovat Suomen luokkia pienempiä ja usein opettajalla on avustaja luokassaan. Koulussa opetetaan suunnilleen samoja aineita kuin Suomessakin. Opettettavia kieliä ovat englanti, islanti ja tanska. Liikunnan lisäksi opetetaan myös tanssia ja uintia omilla tunneillaan. Pakollisten aineiden lisäksi voidaan opettaa valinnaisia, esimerkiksi retkeilyä, valokuvausta ja joogaa.

Opettajien työaikaan kuuluu opetuksen lisäksi kokoustamista ja tuntien valmistelua koululla oppilaiden lähdettyä.

Grunnskólinn í Þorlákshöfn

Tiistaipäivän yhtenä tehtävänä oli laatia ajattelun taitoihin liittyvä opetustuokio islantilaisille alakoululaisille. Meidät jaettiin muutaman opettajan ryhmiin miettimään opetustuokiota. Ryhmämme päätti ottaa teemaksi “Minustako keksijä?”. Suunnittelimme tuokion niin, että oppilaat osallistuisivat aluksi luovuuden lämmittelyharjoitukseen yhdessä. Käytimme samaa kuvaa kuin aiemmassa esimerkissä. Voisimme katsoa myös pienen videonpätkän jostain sopivasta elokuvasta. Harjoituksen jälkeen oppilaille jaettaisiin kuvia arkielämän asioista (esineet, eläimet, kasvit, rakennukset jne) ja porukka jaettaisiin sattumanvaraisesti pareiksi. Kunkin parin pitäisi miettiä, minkä uuden keksinnön kyseisistä asioista voisi luoda. Lopuksi pohdittaisiin, voisiko meistä tulla isona keksijöitä.

 

Kouluvierailu toteutettiin keskiviikkona ja se suuntautui noin puolen tunnin bussimatkan päässä sijaitsevaan pieneen 1500 asukkaan kylään, Þorlákshöfniin. Kylän peruskoulussa on noin 220 oppilasta, henkilökuntaan kuului 53 henkilöä. Koulu on erikoistunut ympäristöasioihin ja se on saamassa Vihreä lippu-tunnuksen aivan lähiaikoina. Koululla kiinnitetään huomiota mm. ruokahävikin vähentämiseen ja kierrätykseen.

 

Opettajien mukaan islantilaisnuoret ovat hyvin kiinnostuneita akateemisista opinnoista, mutta opiskelupaikkoja on vähän. Islannissakin tietyt alat ovat muita suositumpia yliopistoissa, esimerkiksi lakia haluaisi moni lukemaan. Toisaalta Islannissa tarvittaisiin uutta osaamista elintarvikealalla. Maan maitoteollisuus on kasvanut huimasti viime vuosina, mutta alaa ei innostuta opiskelemaan. Myös ammattiopetusta voitaisiin kehittää. Tämän kylän nuoret hakeutuvat ensisijaisesti Reykjavikiin jatko-opintoihin peruskoulun jälkeen.

Opetustuokio sujui iloisesti noin kymmenvuotiaiden oppilaiden seurassa. Oppilaat olivat taitavia puhumaan englantia. Luokan opettajan mukaan englannin taito riippuu opettajan innokkuudesta. Opettaja voi halutessaan aloittaa englannin opetuksen jo säädettyä aiemmin. Keskustelut lasten kanssa sujuivat luontevasti ja lopulta  kaikki halusivat keksijöiksi.

Oli hauskaa huomata, miten samanlaisia koulut ja niiden ihmiset eri maissa ovat. Lapset innostuivat esittelemään fidget spinnereitään ja kyselivät, osaammeko pelata PokemonGo-peliä. Myös islantilaisten sanojen (mm. Eyjafjallajökull) lausumista ehdotettiin. Tähän aikaan vuodesta koululla oli meneillään paljon projekteja. Oppilaat työskentelivät eri puolilla koulua tuotoksiaan valmistaen. Koulun yhteydessä toimi koko kylän yhteinen uimahalli ulkoaltaineen. Täällä vietetään kuulemma usein aikaa harmaina talvipäivinä.

 

Kultainen kierros

Kouluvierailupäivän iltapäivä vietettiin ns. kultaisella kierroksella, jolla tutustuttiin Haukadalurin geotermiseen alueeseen, Gullfossin vesiputoukseen ja Þingvellirin kansallispuistoon.

Haukadalurin alueella sijaitsevat kuumat lähteet Geysir, Strokkur ja Litli Geysir. Geysiristä on tullut yleisnimi Islannin kuumille lähteille. Seurasimme jonkin aikaa Strokkur-lähteen purkauksia kovassa tuulessa. Alueen muut lähteet eivät ole  niin aktiivisia, mutta ovat kuumia. Varoituskylteissä varoiteltiin veden kuumuudesta ja mainittiin, että “lähimpään sairaalaan on matkaa 62 km”.

Haukadalurilta oli kohtuullisen lyhyt matka Gullfossin vesiputoukselle. Gullfoss sijaitsee Hvítá-joessa, joka saa alkunsa jäätikköjärvi Hvítávatnista, Lángjökull-jäätiköltä, joka sijaitsee noin 40 km pohjoiseen Gullfossista.

Þingvellir on ikivanha kokoontumispaikka. Islantilaiset aloittivat maakäräjien eli Alþingin pidon solassa vuonna 930. Paikalle kokoonnuttiin vuosittain kahdeksi viikoksi säätämään lakeja ja ratkaisemaan riitoja. Alue on muodostunut Euroopan ja Amerikan mannerlaattojen törmätessä ja on merkittävä geologisestikin. Þingvellir on yksi Unescon maailmanperintökohteista ja kansallispuisto.

Mitä jäi mieleen Islannista?

Meta Learning and Thinking Skills- kurssi oli inspiroiva ja toi ajattelemisen aihetta omaan ohjaus- ja opetustyöhön. Monia kurssilla esiteltyjä harjoituksia voisi toteuttaa verkossakin vähän soveltaen. Kurssilla korostettiin ulos laatikosta -asennetta ja luovuutta: vähän erikoisempiakin ideoita pitäisi olla mahdollisuus esittää. Mitä voisi tehdä vähän toisin ja silti onnistua?

Tutustuin kurssilla eri maiden koulutusjärjestelmiin ja opin paljon uutta niistä. Suomalaisesta koulusta erityisesti välitunti ja hyvät Pisa-tulokset herättivät kiinnostusta. Joidenkin kanssa olen jatkanut ajatustenvaihtoa kurssin jälkeenkin.

Islanti maana teki ison vaikutuksen, siellä voisi käydä uudestaankin. Islannista jäi mieleen merituuli, hevoslauma avaran taivaan alla sekä kaunis ja täynnä vastakohtia oleva luonto.

Saara