Scarborough 22.-26.10.2018

Scarboroughin upeat maisemat

Seurasin sattumalta Anna-Marian and Miian jalanjälkiä kohti Scarboroughia. Löysin kurssin googlaamalla netistä ja vasta kun olin jo päättänyt kohteen, kuulin että Anna-Maria onkin jo ollut siellä ja myös Miia olisi menossa samaan paikkaan Erasmus-kurssille. Ei se ollut huono valinta ollenkaan! Lensin sunnuntaina Manchesteriin ja kolmen tunnin junamatkan jälkeen olin perillä Scarboroughin rannikkokaupungissa North Yorkshiressa. Kaupungissa tuntui kuin olisi palannut 1900-luvun alkuun, sillä kaikki talot näyttivät olevan ainakin sata vuotta vanhoja, eikä uusia taloja tai rakennuksia näkynyt missään. Scarborough kaikkinensa oli oikein viehättävä pikkukaupunki, jossa riitti kuitenkin paljon nähtävää.

 

Anglolang Academy of English: kaunis vanha rakennus

 

 

 

 

 

 

 

Valitsemani kurssin nimi oli Effective Use of Technology in Teaching. Kurssilla keskityttiin aamupäivisin kielen harjoitteluun (Language Development) ja iltapäivisin oli tunti tai pari teknologian käyttöä opetuksessa. Aamupäivisin mukana oli noin kymmenen opiskelijaa eri maista – osa englanninopettajia ja osa muuten vain oppimassa englantia – ja iltapäivän ryhmässä meitä oli vain kolme. Kurssilla oli mukana (englannin)opettajia mm. Saksasta, Ruotsista ja Puolasta. Englantia opiskeltiin rennosti ja monipuolisesti erilaisten ryhmä- ja paritehtävien avulla ja välillä keskityttiin kuullun- tai luetunymmärtämiseen, sanastoon tai sanontoihin.

Teknologia-tunneilla sai hyvän yleiskatsauksen siitä, mitä kaikkea onkaan tarjolla: uusia sovelluksia ja sivustoja julkaistaan jatkuvasti ja entisiä kehitetään uusilla toiminnoilla. Opettaja Dan suositteli sivustoa Free Technology for Teachers, sillä sieltä löytyy paljon ohjeita ja vinkkejä eri sovelluksiin opetuskäytössä, ja sivustoa seuraamalla pysyy kärryillä uutuuksista. Oman työni kannalta koin hyödylliseksi Screencast-O-Maticin, jolla voi helposti tehdä opetusvideoita, sekä helpon ja selkeän Google Sitesin omien nettisivujen tekoon. Pixlriä aion kokeilla kuvien muokkaukseen ja Factilea voisin kokeilla joskus Kahootin sijaan. Meillähän on opistolla paljon teknologiaa jo arkikäytössä yleisesti (Google Hangout, Calendar, Slides, Docs, Sheets, Padlet, Kahoot ja monia muita) siinä missä monet eurooppalaiset koulut ottavat vasta ensi askelia uuden teknologian suhteen. Koin, että kurssilla englannin puhuminen vahvistui ja sain innostuksen kokeilla erilaisia uusia sovelluksia omassa työssä. Itse kurssin lisäksi myös vapaa-ajan aktiviteetit, englantilaisessa perheessä asuminen ja kouluvierailu olivat antoisia kokemuksia.

Kurssilla ei ollut muita suomalaisia samaan aikaan, mutta ystävystyin kahden saksalaisen, yhden ruotsalaisen ja kahden puolalaisen opettajan kanssa ja vietimme vapaa-ajan yhdessä tutustuen Scarboroughiin ja naapurikaupunkiin Whitbyyn. Whitbyssa oli torstai-iltana tapahtuma nimeltä Illuminated Abbey, jossa muinaisen luostarin rauniot valaistiin illalla kauniilla valoilla ja Draculaa luettiin ääneen sekä esitettiin tanssien ja näytellen. Whitby Abbey kun on yksi tapahtumapaikka alkuperäisessä Bram Strokerin Draculassa. Whitby on kuulemma myös the Goth capital of England, mikä näkyikin katukuvassa ihmisten pukeutumisessa. Scarboroughissa puolestaan kävimme vapaa-ajalla koulun elokuvaillassa, kävelemässä rannalla ja paikallisessa teatterissa katsomassa näytelmän Kiss me Kate.

Näytelmä Draculasta
Illuminated Abbey

 

 

 

Englanninopettajat eri maista löysivät nopeasti yhteisen sävelen. Perustimme oman WhatsApp-ryhmän, jotta voimme pitää yhteyttä jatkossakin.

Alun perin toivoin voivani asua Guest Housessa, mutta sen ollessa täynnä minulle tarjottiin mahdollisuutta asua englantilaisen isäntäperheen luona. Se osoittautuikin aivan mainioksi valinnaksi ja hyväksi mahdollisuudeksi päästä puhumaan englantia ja tutustumaan paikalliseen arkielämään. Isäntäperheeni oli viisikymppinen englantilainen pariskunta, jolla oli kolme kotona asuvaa lasta. Talo oli upea sata vuotta vanha, mutta täysin remontoitu, omakotitalo lähellä kielikoulua ja keskustaa. Minulla oli oma huone ja kylpyhuone ja vapaus tulla ja mennä niin kuin halusin. Perheen äiti oli kuitenkin ihanan huolehtivainen ja saattoi minut ensimmäisenä päivänä sisälle asti kouluun ja pakkasi joka päivälle eväät mukaan (kerrosleipä, hedelmä ja pillimehu). Aamulla tarjottiin aamupala ja iltapäivällä oli tarjolla päivällistä milloin vain halusikaan syödä. Perheen äidin kanssa juttelimme kaikesta maan ja taivaan välillä, mm. perhe-elämästä, paikallisesta koulujärjestelmästä, Brexitistä ja maahanmuutosta.

Englantilaisen isäntäperheen sata vuotta vanha talo lähellä keskustaa.

 

Scalby School

Kurssiin kuului vierailu paikalliseen kouluun, ja kohde oli Scalby School eli julkinen peruskoulu 11-16-vuotiaille oppilaille. Luonnollisesti oppilailla oli koulupuvut ja koulussa tuli joko ostaa lounas ruokalasta tai tuoda omat eväät mukanaan (ei ilmaista kouluruokaa!). Tiukka kuri koulussa yllätti: pienestäkin myöhästymisestä seurasi jälki-istunto ja joka luokassa oli seinällä taulu, johon merkittiin pienetkin häiriöt tunnilla (Consequences of Behaviour). Koululla oli oma porrastettu järjestelmä seurauksille ja jokainen opettaja käytti tunnilla samaa järjestelmää ja taulua. Kyseinen koulu oli kuulemma vuosia sitten ollut huonomaineinen ja levoton, joten koulun piti kehittää tiukempi kurinpitojärjestelmä, ja järjestelmä näyttää toimivan, sillä koulu on noussut alueen parhaimpien joukkoon. Tunneilla oli todella rauhallista, opettajia kunnioitettiin ja minkäänlaista häiriökäyttäytymistä ei siedetty – ruotsalaisten ja saksalaisten opettajien kanssa ihailimmekin tiukkaa järjestelmää ja työrauhaa, joka oli jotain ihan muuta kuin mihin me olemme omissa kouluissamme tottuneet. Välillä tuntuu, että Suomessa työrauha luokassa riippuu liikaa opettajan persoonallisuudesta ja henkilökohtaisista keinoista, kun taas Englannissa (ainakin tässä koulussa!) järjestelmä tukee opettajia, sillä kaikki opettajat noudattavat samoja keinoja ja seurauksia ja oppilaat tietävät sen. Varmasti jokaisessa koulujärjestelmässä on hyvät ja huonot puolensa, mutta minulle tuli tunne, että ainakin työrauhan näkökulmasta opettaisin mieluummin Englannissa kuin Suomessa.

Melkein jäi harmittamaan, etten valinnut kahden viikon kurssia yhden viikon sijaan, niin mukavaa Scarboroughissa oli! Toivon, että tulevaisuudessa tarjoutuu vielä mahdollisuus lähteä uudestaan Erasmus-kurssille. Kurssi antoi hienon mahdollisuuden oppia uutta, vahvistaa englannin kielitaitoa, tutustua kohdemaan kulttuuriin ja tavata muita eurooppalaisia opettajia. 

Best wishes,

Eeva

Mainokset

Teacher training in Scarborough 7. -12.10.2018

“Activating and updating my English and understanding of the British culture and everyday life as well as learning about the methodology of teaching English, with a special focus on technology in teaching”

20181011_210654

Nämä olivat tavoitteeni, kun läksin viikoksi Scarboroughiin Pohjois-Yorkshireen Anglolangin järjestämälle englannin opettajien täydennyskurssille. Palattuani kotiin voin sanoa, että nämä tavoitteet toteutuivat heittämällä.

Kurssi jakautui kahteen osaa: aamupäivisin aiheena oli “language development”, jolloin aktivoimme ja päivitimme kielitaitoamme erilaisten keskustelu- ja sanastonlaajennusharjoitusten avulla. Itse keskustelemisen lisäksi oli antoisaa kokeilla erityppisiä harjoituksia. Kurssillamme oli vain 7 opiskelijaa, mikä oli omasta näkökulmastani hienoa: pieni ryhmä mahdollisti sen, että jokainen sai tilaa ja mahdollisuuksia osallistua.

unnamed (1)
Lithuania, Finland, Spain, Italy and Germany represented

Iltapäivisin ohjelmassa oli teknologian käyttöä opetuksessa. Opettajamme Dan oli paitsi huikea opettaja, myös todella taitava opetusteknologian käyttäjä. Lähdimme liikkeelle flipped classroomista ja eri tavoista toteuttaa sitä. Harjoittelimme mm erilaisia tapoja tehdä omia videoita (esim screencastomatic ) ja podcasteja (myös opiskelijoiden tehtävätyyppinä! Esim souncloud). Googlen työkaluja kävimme myös läpi: Google Keep oli minulle uusi tuttavuus, joka läksi heti käyttöön. Myös Google Sitesin helppokäyttöisyys oman verkkosivun tekemisessä vaikutti kiiinnostavalta. Tutuista Padletista ja Quizletistä opin myös uutta – molemmat kehittyvät koko ajan. Itseäni ilahduttivat myös erilaiset pelit ja pollit: Factilea aion ryhtyä käyttämään vaihtoehtona Kahootille., samoin Straw Poll vaikutti näppärältä  Hiljattain lakkautetun TodaysMeetin tilalle Dan suositteli YoTeachia. Sivuston tarjoaman pitkän linkin (jota ei voi kustomoida) voi näppärästi lyhentää ilmaisen bit.do:n avulla; tämän etuina bit.lyyn verrattuna ovat sen tarjoamat tilastot: sieltä näkee suoraan, kuinka moni eri käyttäjä on avannut kyseisen linkin, kuinka monta kertaa linkki on katsottu jne. Lisäksi linkin saa suoraan QR-koodina.

Blogi, jonka seuraamista Dan lämpmästi suositteli, oli Technology for teachers: täältä voi näppärästi bongata opetusteknologian uutuudet / lakkautuvat sivustot / uusimmat trendit /… Jos ei halua lukea jokaista kirjoitusta, kannattaa ryhtyä seuraamaan blogista tagia “the Week in Review” (julkaistaan aina lauantaisin summaamaan sen viikon luetuimmat jutut).

Opiskelijoille kokosin muutamia heille sopivia palveluita tänne Padletille https://otavanopisto1.padlet.org/nettitiimi/appsforstudying . Noista jäin miettimään myös Quietuben mahdollisuuksia sisällöntuotannossamme, koska tuo palvelu “seuraa” linkissä mukana: Quietuben kautta katsotun videon linkin voi upottaa toiselle sivulle, ja tuo ominaisuus säilyy mukana.

Antoisan kurssin lisäksi oli hienoa päästä tutustumaan Scarboroughiin ja sen lähiympäristöön lokakuisessa auringonpaisteessa. Kaupunki oli kaunis, merenranta vielä kauniimpi, ihmiset ystävällisiä ja fish&chipsejä sai herneillä tai ilman.  Mitäpäs muuta yksi kieltenopettaja tarvitsee ollakseen onnellinen?

20181009_16374820181009_17242520181010_160801

20181010_193111

Kind regards,

Miia
erasmus

Kokonaisvaltainen dialogi (Cambridge vol 3)

Istun jo kotona työpöydän ääressä. Ajattelin vielä summata joitakin ajatuksia Erasmus-matkasta tänne yhteiseen reissuvihkoon. Matka avasi minulle dialogisuuteen uusia ulottuvuuksia. Dialogi on muutakin kuin vain puhetta ja yhteistä järjen käyttöä. Järki on filosofian open työkalu ja korostuu ehkä arjessa liikaakin! Matka opetti, että dialogi on paljon kokonaisvaltaisempaa. Alla esimerkkejä erilaisista dialogiharjoituksista, joita teimme viikon aikana.

Sokraattinen dialogi: Are there good limits?
Sokraattisessa dialogissa korostuvat järjen käyttö ja kriittisen ajattelun työkalut. Tärkeässä osassa on myös kokemuksellisuus. Aloitimme pohtimalla esimerkkejä hyvistä rajoista/rajoituksista tai rajoista, joita ei vielä ole, mutta joita tulisi olla. Löytämiämme esimerkkejä olivat mm. nopeusrajoitus, työajalle asetetut rajat, ihmisoikeuksien määrittelemät rajat kuten elämän kunnioittaminen, kuolevaisuus, kultainen sääntö. Vastaus kysymykseen oli siis saatu: Kyllä, hyviä rajoja on olemassa! Emme kuitenkaan tyytyneet tähän vaan jatkoimme etsimällä perusteita sille, mistä tiedämme jonkin rajan/rajoituksen olevan hyvä. Mitkä ovat kriteerit hyvälle rajoitukselle? Alustavia kriteerejä löytyi useita. Muotoilimme mm. että hyvä rajoitus ottaa huomioon ihmisten perustarpeet (suoja, ruoka, juoma, lämpö, rakkaus, terveys), kunnioittaa ihmisten välisiä eroavaisuuksia, huomioi myös ympäristön ja muut eliöt sekä kannustaa pohtimaan ja perustelemaan, miksi kyseinen rajoitus on olennainen ja tärkeä. Mitään lopullista kriteerien listaa emme luoneet, mutta huomasimme kaikkien kriteerien tähtäävän kohti samaa päämäärää, jonka alustavasti muotoilimme ”hyväksi elämäksi” tai ”harmoniaksi”. Keskustelu lähestyi ihmisenä olemisen perustavia ehtoja ja mahdollisuuksia. Huikeaa! Dialogille ominaiseen tapaan, prosessi oli yhdessä ajattelua. Täydensimme toistemme näkökulmia, etsimme yhdessä perusteluja, määrittelimme merkityksiä. Uskallan väittää, että kukin meistä oivalsi keskustelun aikana jotakin uutta ja avarsi omaa rajallista ajatteluaan.

Dialogi voi olla myös sanatonta tai dialogiin astumista voi auttaa taiteen tai visuaalisten elementtien kautta.

Työpaja: Sanallisen dialogin rajoitukset ja assosiaatioiden mahdollisuudet
Tässä dialogissa teimme kaksi harjoitusta, joiden avulla tutkimme erilaisia tapoja luoda yhteys ja luottamuksellinen vuorovaikutus osallistujien välille. Työpaja alkoi hiljaisuudella. ”Be silent!”. Vetäjä ohjasi meidät kyltin avulla hiljaisuuteen ja levittämään pöydälle pinkat erilaisia kuvakortteja. Ilman erillistä ohjeistusta levitimme kuvat kaikkien näkyville ja kukin valitsi spontaanisti itselleen mieleisen kortin. Tämän jälkeen hiljaisuus päättyi ja vetäjä pyysi meitä kertomaan, miksi olimme valinneet juuri tietyn kortin. Jaoimme ajatuksiamme toisillemme. Syyt olivat poikkeuksetta hyvin henkilökohtaisia. Kortit kertoivat valitsijalle jotakin heidän omasta elämästään: labyrintti elämän moninaisuudesta, pilvet unelmista, vankila rajallisista mahdollisuuksista, lohikäärme rohkeudesta kohdata pelkonsa jne. Seuraavaksi vetäjä pyysi meidät esittelemään itsemme perinteiseen tapaan: nimi, asuinpaikka, ammatti. Teimme esittelykierroksen hieman vaivautuneina. Seurasi kysymys: Millaisia tuntemuksia nämä erilaiset esittelyt herättivät? Millaisen suhteen toisiin osallistujiin ne herättivät? Kummasta olisi parempi jatkaa dialogiin ja miksi? Koimme kaikki kuvakorteista seuranneen esittelyn luoneen välillemme luottamusta ja aitoa kiinnostusta ja siten rohkaisseen paremmin dialogiin.

Toisena harjoituksena teimme liikeharjoituksen. Siinä seisoimme parin kanssa vastatusten ja koskimme vain yhdellä sormella parin sormen päätä. Ensin toinen pareista johti liikettä, sitten toinen. Tämän jälkeen etsimme liikettä, joka nousisi meistä spontaanisti, ilman suunnittelua tai pyrkimyksiä. Kokemus oli erittäin mielenkiintoinen: tutkimme vuoroin toistemme liikkeen rajoja, vuoroin avustimme toista pysymään liikkeen mukana. Lopuksi liikkeestä syntyi kuin tanssi, joka rentoutti ja irrotti ajattelusta. Tämä oli kehojen välistä dialogia ja loi luottamuksellisen suhteen toiseen. Kaikille harjoitus ei ollut yhtä mieluinen kuin minulle ja parilleni. Jotkut kokivat sen teennäisenä ja vaivaannuttavana. Dialogia ei syntynyt.

Olisi mukava päästä jakamaan näitä harjoituksia ja uusia oppeja myös teidän muiden opistolaisten kanssa. Jos saa hiukan mainostaa, niin olen pitämässä dialogiviikonlopun Otavan Opistolla syksyllä ja matkan innoittama aion soveltaa oppimaani siellä. Sinne vain mukaan jos innostuit harjoituksista!

Kiitokset Otavan Opistolle tästä matkasta! Tyytyväisenä ja hieman reissusta vielä väsyneenä päätän raporttini tähän. Antoisia matkoja myös teille muille!

– Anu, filosofian ope

eramusbanneri

Cambridgen kuulumisia vol 2

Viikko dialogien parissa on kulunut nopeasti! Aikaa reissuvihkon kirjoittamiseen löytyi vasta nyt kun kurssi on lopuillaan. On ollut työpajoja, ryhmäkeskusteluita ja pidempiä dialogeja – ja tutustumista vilkkaaseen yliopistokaupunkiin.

 

Sana ”dialogi” juontaa juurensa kreikan kieleen ja tulee sanoista ”dia” (läpi, kautta) ja ”logos” (puhe, järki). Dialogin voisi siis kääntää tarkoittavan puhetta tai keskustelua, jossa keskeisessä osassa on järjen käyttö. Erilaisia dialogimuotoja on monia, mutta niitä yhdistävänä tekijänä voisi nimetä pyrkimyksen luoda  osallistujien välille vuoropuhelua, jossa tärkeää on pyrkimys ymmärtämään toisia, avata aiheeseen erilaisia näkökulmia ja etsiä yhdessä asioiden merkityksiä. Dialogi eroaa mm. väittelystä (tai usein myös arkikeskustelusta) siinä, ettei tärkeintä ole oman mielipiteen ilmaisu vaan vastavuoroinen ajatusten vaihto, jossa tärkeässä osassa on toisen kuunteleminen. Tosin dialogin määritelmästä ei olla läheskään yksimielisiä ja tämänkin viikon aikana aiheesta on keskusteltu vilkkaasti!

Yksi kiinnostava esille noussut näkökulma on, että dialogiin edetään askel askeleelta. Avoin ja kuunteleva dialogi voi olla vaikeaa, joten sitä voi harjoitella keskittymällä yksi kerrallaan hyvään dialogiin tarvittaviin taitoihin ja varmistamalla myös muutoin, että edellytykset hyvään dialogiin ovat olemassa. Hyvää dialogia edistäviä taitoja ovat esimerkiksi kuunteleminen, aito kiinnostus toisten mielipiteistä, pyrkimys ymmärtää toisia, kysymysten esittäminen, esimerkkien kertominen, selkeä väitteiden ilmaiseminen ja väitteiden perusteleminen. Muita edellytyksiä ovat esimerkiksi, että dialogille on riittävästi aikaa ja rauhaa. Onkin olennaista pohtia, miten näitä hyvän dialogin osatekijöitä voi harjoitella.

Verkko-opinnoissa haasteena on, että opiskelijat suorittavat kursseja eri tahtiin, jolloin esimerkiksi keskustelu kurssin aiheista toisten opiskelijoiden kanssa on hankalaa. Opetussuunnitelma kuitenkin kuvailee, että filosofiassa ongelmia käsitellään keskustellen. Näkisin dialogin, juuri järkiperäisenä keskusteluna, sopivan hyvin edistämään filosofialle nimettyjä tavoitteita. Miten siis edistää dialogia filosofian verkkokursseilla? Yksi vastaus voisi olla, että verkko-opinnoissa painottuu erilaisten dialogitaitojen itsenäinen harjoittelu. Kurssilla siis harjoitellaan esimerkiksi ymmärtämistä nimeämällä teksteistä olennaisia asiasisältöjä ja näitä sisältöjä tulkitsemalla. Toki olisi hienoa ja kehittämisen arvoista saada vaikkapa ryhmäkursseille yhteisiä verkkotapaamisia, joissa olisi tilaisuus toisten opiskelijoiden kohtaamiselle ja varsinaiselle dialogille.

Tässä joitakin ajatuksia tällä kertaa. Kirjoittelen vielä reissun päätteeksi lisää kuulumisia huomenna.

Niin.. ja toki viikossa on ollut huviakin – kummituskierros! Tutustuimme eilen illalla mm. riivatun kirjakaupan kummitukseen, hautausmaata hoitavaan sinipukuiseen leidiin ja paikallisen pyövelin asuinsijaan :)

 

– Anu, filosofian ope

eramusbanneri

Dialogitaitoja oppimassa (Cambridge vol 1)

Terveisiä historiallisesta Cambridgestä! Erasmus-matkani ensimmäinen päivä on takana ja päivittelen ensikokemuksia tänne reissuvihkoon St Cathrine’s Collegen hotellihuoneessa. Osallistun viiden päivän (6.-10.8.2018) dialogikoulutukseen Sixth Colloquium on Dialogical Practice and Dialogical Philosophising, jonka teemana on Limits – Borders – Boundaries. Limits of Dialogue? Osallistujia on noin 30, kymmenestä eri maasta. Heti ensimmäisenä havaintona voisi todeta, että eri kulttuuritaustat eivät ainakaan olleet tänään dialogin esteenä!

Dialogi käynnistyi vilkkaana. Pohdimme pienryhmissä, millaisia mahdollisia esteitä tai rajoituksia dialogille voisi olla. Ovatko nämä esteet jotenkin ylitettävissä? Onko olemassa sellaisia esteitä, joita ei voi ylittää ja joiden kanssa on vain pärjättävä? Näihin teemoihin saimme pieniä maistiaisia ja viikon aikana on tarkoitus syventää ymmärrystä ja löytää ehkä joitakin vastauksiakin.

Minulla keskeisenä kysymyksenä on tunnistaa ja eritellä erilaisia dialogitaitoja ja pohtia, kuinka niiden kehittymistä voi tukea verkko-opiskelussa. Millaisia esteitä verkko-opiskelu luo dialogille? Onko aito dialogi mahdollista verkko-opinnoissa, joita kukin opiskelija suorittaa omaan tahtiinsa omalta koneeltaan? Miten opiskelijat saisi kohtaamaan toisensa ja käymään dialogia?

Näistä teemoista lisää tulossa.. Stay tuned.

– Anu, filosofian ope

eramusbanneri